keskiviikko 7. toukokuuta 2014

Näki morsio unen.. Pahan unen..

(Scroll down for the English version)

Nonni. Kauan olen taruja kuullut hääpainajaisia näkevistä morsiamista. He uneksivat pahimpia hääpelkojaan ja kammoavat kaikkea mikä saattaa mennä pieleen. Jotenkin ajattelin, että onpa kiva kun ei omalle kohdalle ole sattunut. Väärin!

Oli syksy, kuten pitikin, mutta maa oli Suomi. Ja vanha ränsistynyt puukirkko, joka ulkoapäin oli suunnilleen maakellarin kokoinen. Hääpukuni oli juuttunut jonnekin valmistuslinjalle, eikä se ehtinyt ajoissa, joten jouduin pukemaan päälleni jakkupuvun. Lisäksi kirkko oli tuplabuukattu ja paikalle liihotti toinen morsian, joka tuuppasi minut syrjään ja raahasi mieheni alttarille. Kaikki olivat sitä mieltä, että hän on se oikea morsian, koska olihan hänellä oikea hääpukukin. Myös valokuvaajani oli sitä mieltä, ja kuvasi vain tätä toista morsianta. "Et sinä mikään morsian ole, eihän sinulla ole hääpukuakaan".

Onneksi heräsin..

----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

The Bride had a dream.. A bad dream..

Here we go. For long have i heard stories of brides having nightmares of weddings gone wrong. I thought to myself, how nice i haven't had any of those. Wrong!

I was Fall, as it should, but the country was Finland. It was a worn down wooden church that resembles a cellar of some sort. My dress had not made it on time for my wedding, so i had to dress myself in a business suit. The church had, of course, been double booked, and another bride came in and grabbed my groom and dragged him down the isle. Everyone agreed that she was the the real bride, after all, she had a real wedding dress and all. My photographer agreed, and only took pictures of this other bride. "You're no bride, you don't even have a dress."

Thankfully i woke up..

2 kommenttia:

  1. Heh, muistan myös kun näin ensimmäisen hääpainajaiseni. Kirkko oli kirkko, mutta sisältä semmoinen luolamainen, alttari oli tungettu johonkin katon ja lattian rajaan ja siihen alttarille piti kyykistyä. Oma puku oli riekaleina ja pappi totesi nauraen kesken toimituksen, ettei hän ole itseasiassa yhtään varma siitä, mitä seuraavaksi tapahtuu :D Minä heitän kimpun lattiaan ja istun mököttämään alttarille juhlakansan nauraessa penkeillä. Hrrr, onneksi tuli ihan toisenlaiset häät kuitenkin :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneksi hääpainajaiset on yleensä turhia, mutta kai ne jostain häästressistä kertoo. :)

      Poista